Luolacastin toisessa osassa käydään läpi Animeconin tunnelmia paikan päällä, mainostetaan Traconissa pidettäviä ohjelmia, arvioidaan Yoneda Koun uutta sarjaa ja avaudutaan Haradasta. Vaikka teemaruoilta ei tässäkään jaksossa säästytä, keskustelu liikkuu pitkälti synkissä ja vinksahtaneissa sarjoissa. Milloin manga on hyvällä tavalla häiriintynyttä, ja milloin pelkkää pahan mielen BL:ää?
Huom! Podcasteissa esitellyt aihepiirit voivat olla (ja usein ovat) sisällöltään K18. Etenkin Harada-osiossa puiduissa sarjoissa käsitellään mm. hyväksikäyttöä, joten kaikkein herkimpien kannattaa kuunnella varauksella.
Lataa mp3
- Kuulumiset ja Animeconin tunnelmat (0:00 – 09:23)
- Airinin luento Animeconissa (03:06)
- Homosaatio on jo täällä -ohjelma (06:25)
- Ajankohtaista Suomessa (09:23 – 15:09)
- Traconin tulevat ohjelmat (10:14)
- Ajankohtaista Japanissa (15:09 – 36:48)
- Anime Plazan Free!-kahvila (15:23)
- Tokyo Mangashan Summer Fair (19:24)
- Kusakabe Hikari Birthday Party (21:40)
- Nakamura Asumiko: Kaori no keishou (25:49)
- Yoneda Kou: Rainy Days, Yesterday (29:36)
- Viime aikoina luettua (36:28 – 1:09:35)
- Haradan esittely (36:28)
- Harada: Yajirushi (40:04)
- Harada: Hikizuru oto (41:52)
- Harada: Chikan sareteru kare wo guuzen hakkenshite, tekina tenkai de (44:25)
- Harada: Yugami hajime (46:30)
- Moto Hagio: Zankokuna kami ga shihai suru (51:30)
- Takarai Rihito: Ten Count (53:00)
- Takaisin Haradaan (55:18)
- Harada: Yoru to Asa no uta (59:36)
- Harada: Yatamomo (1:01:08)
- Nakamura Asumiko ja synkät sarjat (1:04:30)
Loppuun vielä se Haradan kuuluisa juliste:
Fujoshiluola 
Maaaa! Siis tosi ihkuu kun äänitätte tämmöstä podcastiin. Tykkään kuunnella tarinoita tai puheohjelmia, samalla kun vaikkapa piirrän tai ohjelmoin ja BL-jutut edelleen kiinnostaa . Joten kiitos! :3
Haradan sarjakuvia olen itsekin lukenut ja hahmojen vinksahtaneisuus mielestäni sopii piirrostyyliin ja varsinkin hahmojen ilmeisiin. Ennen kuin avaa Haradan sarjakuvan, kannattaa tosiaan henkisesti valmistautua siihen, mitä saattaa olla tulossa. Lyhyinä, ”shokeeraavina” tarinoina ne ovat ihan toimivia, mutta ongelma tulee, kun häiriintyneisyyttä aletaan pitää itsestäänselvyytenä, joka toistuu melkein tekijän joka mangassa.
Oikeastaan siihen että jatkuvasti on kurjaa ja iloisia hetkiä varjostaa aina aavistus tulevasta kärsimyksestä, totuin jo Minami Ozakin Zetsuai ja Bronze -sarjoja lukiessa. Ne olivat kuitenkin toteutettu todella tunnelmallisesti ja lopulta mangakan häiriintynyttä ajatusmaailmaa oppi ymmärtämään ja kykeni tavallaan elämään hahmojen ilot ja surut. Haradan tekeleissä hahmoihin on taas hankala tuntea mitään yhteyttä. Hänen sarjansa eivät ole hahmovetoisia, mutta toimivat lyhyinä kauhutarinoina elämäntilanteista tai ihmissuhteista, joissa on jotain pieleissä, eikä ratkausua sarjakuvan aikana löydy.
Mitä mieltä olette Tsukumo Gousta?
Toivottavasti teillä oli kiva coni.
PS: Se entinen iloinen ja pirteä Kotani Kinya piristää päivää milloin vain (ne Gravitation-biisit). Harmi että hänkin muuttui ajan myötä synkemmäksi. :P
TykkääTykkää
Kiitos kommentista, kiva kuulla että jotakuta kiinnostaa nää meidän jutut!
Haradan hahmoihin on tosiaan minunkin vähän vaikea saada mitään tunneyhteyttä, saa nähdä muuttuuko asia esim hänen pidemmissä sarjoissaan vai jatkuuko sama kilarilinja. Yksi mangaka jonka työt tuntuvat myös kiinnostavalla tavalla häiriintyneiltä on Asada Nemui, mutta hän ei ole vielä ehtinyt piirtää kovin paljon.
Tsukumo Gou oli meille kummallekin ennalta tuntematon nimi, koska kumpikaan meistä ei yleensä lue shotaksi luokiteltua mangaa. Tutustuin nyt kuitenkin tieteen nimissä muutamaan hänen tekemäänsä juttuun joista osa oli ihan puhdasta fantasiaa, ja joissain oli sitten vähän realistisempaa käsittelyä. Mielestäni se realismi kuitenkin teki tarinoista enemmän surumielisiä kuin ahdistavia (esim Toki no netsu), mutta jätin toisaalta lukematta stoorit joissa esim hahmojen ikäero häiritsi itseäni liikaa eli en osaa sanoa mitään yleistä ko. mangakan tuotannosta.
Niin joo ja Kotani Kinya on kyllä best
TykkääTykkää